Kirjosieppo omalla laulupaikallaan

Kuva: Viljo Luomanen

Kuului terävän heleää ja lyhyttä laulusäettä. Ääni oli tuttu.
Pihan terhakka visertäjä oli taas omalla laulupaikallaan
kepin nokassa muistuttamassa omasta reviiristään. Tuntui kuin
sekin olisi juhlatuulella Juhannuksen kunniaksi. Se oli jo
aiemmin ajanut tinttikoiraan pois pöntöltä, pönttöhän oli
siepon ikioma omakotitalo. Naaras oli jossain omilla teillään.
Ystäväni on jokavuotinen asukki pihan parhaassa
näköalapöntössä.


Välillä uros teki pieniä syöksyjä käyden noutamassa hyönteisiä
lennosta ja kasvillisuuden lehdiltä. Pian naaraskin ilmestyi
näkösälle, mutta huomattavasti kainompana se lennähti huomaa-
mattomasti saman tien pesäpöntölle ja pujahti lentoaukosta
sisään. Tulossa lienee perheenlisäystä.

Ossi-orava päivää paistattelemassa

Kuva: Viljo Luomanen

On kaunis alkukesän päivä ja aurinko loistaa kirkkaalta taivaalta.

Lämpötila hipoo lähes hellerajaa. Pihassa käy joka-aamuinen tuttu,

Ossi-kurre. Ossi on hellittänyt nyt hetkiseksi kiireiltään ja kivunnut

puutarhan männyssä olevan talitintin asumuksen katolle. Onneksi

tintti sai juuri kaikki kuusi poikastaan maailmalle.

Ossi nautti puolisen tuntia auringon lämmittävistä säteistä ja

jatkoi sitten ripeästi vilistäen matkaansa nurmikkoa pitkin

viereiseen leppäkasvustoon. Siellä se pysähtyi hetkiseksi ja

vilkaisi ympärilleen varmistaakseen ympäristönsä turvallisuuden.

Lopulta se hävisi vehreän lehdistön sekaan omille teilleen.